Keltasen Suku Ry 















 

Keltasten synty, mielikuvituskertomus


Kustaa II aloitti 30-vuotisen sodan v. 1630. Joskus sodan loppupuolella tuleva sotaneuvos Gärfeldt, tuolloin ehkä kapteeni, sai tehtäväkseen kerätä komppanian entisen Jääsken seutuvilta silloisesta Viipurin läänistä ja lähteä sotaan. Komppanian hän keräsi kylittäin pakkomääräyksellä esim. yhden kustakin. Mukaan joutui Antti Parikka nykyisen Parikkalan kirkon alueelta sekä Matti Hämäläinen nykyisen Simpeleen alueelta (Mahdollisesti Matti Hämäläinen on otettu miehistöön jo aiemmin esim. Hämeestä). Itä-Suomalaisen käytännön mukaan sotaan lähti tilan/kylän päämies tai hänen poikansa, ei rengit kuten Länsi-Suomessa, jossa isännät olivat jo valloittajakansan Ruotsalaisia tai heidän käskyläisiään.
30-vuotinen sota oli jatkosotineen Ruotsille menestyksekäs. Ruotsiin liitettiin mm. osia Tanskasta ja suuri osa Saksaa. Sotaan osallistuneille upseereille jaettiin avokätisesti aatelisarvoja ja ns. lahjoitusmaita (läänityksiä) etupäässä Suomesta.
Vallassa oli alaikäisenä aloittanut kuningatar Kristiina ja käskytahdin oli ottanut aatelisto itse. Lahjoitus(läänityksiin) ei enää määrätty ehdoksi entistä 600 hopeataalerin kantamista hallittavalta maa-alueelta ja luovuttamista kruunulle.
Kapteeni Gärfeldt tuli sotareissulta pois 1648 jälkeen mukanaan eloonjääneet Antti Parikka ja Matti Hämäläinen. Hämäläinen toimi reissulla kirjurina, jota varten hänet oli opetettu lukemaan ja kirjoittamaan. Monenmoista oppia oli kertynyt Antti Parikallekin.
Ruotsin maamarsalkka ja aatelissäädyn puhemies antoi 1652 lausunnon: "Kukin voi lahjoitusmaillaan verottaa talonpoikaansa niin paljon kuin haluaa ja talonpojalla olkoon sitten vapaus jäädä tilalle tai luopua siitä".
Kapteeni Thomas Gärfeldt, joka oli ylennyt sotareissun aikana everstiksi, sai aatelissäädyltä aatelisarvon ja sotaneuvoksen arvonimen sekä nykyisten Ruokolahti-Parikkala alueilta n. 20 lahjatilaa yht. 8 kokoveroa. Asiakirjojen mukaan lahjoitus tapahtui 20.12.1652.
Thomas Gärfeldt innostui ahneeksi asti ja ilmoitti lahjatilojensa viljelijöille huikeat verovaatimukset, jotka verot hän olisi saanut pitää itsellään. Siitä oli Ruotsin valtiopäivien päätös. Tilojen viljelijät "äänestivät jaloillaan" ja Thomas Gärfeldt huomasikin olleensa noin 20 autiotilan veronkerääjä (verot 0 taaleria).
Ruotsin valtionkassa tyhjeni alaikäisen, aatelin ohjaaman Kristiinan hölmöilyistä. Kaarle X Kustaa astui valtaan ja peruutti päätöksen siitä, että lahjaläänitysten saajien ei tarvitse luovuttaa keräämiään veroja kruunulle. Peruutus meni aateliston vastustaessa läpi vain osittain vuoden 1655 valtiopäivillä ns. neljännesperuutuksena. Peruutusta toimeenpanemaan perustettiin Herman Flemingin johtama tehokas reduktiokollegio.
Tällöin alkoivat Thomas Gärfeldtin housut tutista. Vuosittain pitäisi tilittää kruunulle n. 150 hopeataaleria veroja, mutta verotettavat olivat hänen aikaisempien toimien ja käytöksen sekä "ruotsalaisherran" pelon vallassa ottaneet "pitkät", osa Baltian-maihin, tiettömiin pitäjän osiin ja osa käpykaartiin metsästelemään. Ahneudesta piti luopua ja etsiä apua sellaisilta, jotka hän tunsi ja jotka eivät häntä peläten menneet metsiin.
Thomas Gärfeldtillä oli Ruotsissa ehkä tila ja omaiset. Tästä alunperin tuottoisalta tuntuneesta lahjasta piti päästä eroon, koska siihen oli vaarassa hukkautua jo hallussa olevaa omaisuutta. Lahjan vastaanoton perumisoikeutta ei hänellä tietenkään ollut eikä kruunu siihen olisi suostunut, kun se tarvitsi veronkerääjänsä ja verot tyhjään kassaan. Lisäksi hänen tiedossaan oli, että neljännesreduktion jatkeeksi oli kokoajan suunnitteilla täysreduktio (joka sitten myöhemmin toteutuikin v. 1680 Kaarle XI toimesta). Täysreduktio olisi vaatinut Thomas Gärfeldtiltä 600 hopeataalerin vuosittaiset suoritukset lahjasta, josta hän ei itse saanut mitään irti.
Mieleen tulivat paikkakuntalaiset, sotaretkeltä tutut miehet Antti Parikka ja Matti Hämäläinen. He osasivat kommunikoida osin ruotsiksi, olivat sotareissulla neuvokkaiksi osoittautuneet sekä saaneet sotilaspalkaksi hopeataalereitakin.
Thomas Gärfeldt, Antti Parikka ja Matti Hämäläinen pitivät asiasta neuvotteluja v. 1655 jälkeen. Neuvottelujen jälkeen Antti Parikka esitti, että yksi hänen pojistaan, Matti, saisi itselleen Kuokkalammilta 1 1/16 manttaalia ja ryhtyisi Thomas Gärfeldtin sijaan verovelalliseksi Ruotsin valtiolle n. 46 hopeataalerin arvosta. Matti Hämäläinen teki omat kontrahtinsa ja ryhtyi myös verovelalliseksi jostain summasta Thomas Gärfeldtin sijaan. Asumaan hän asettui Raamin tilalle Mustakulkkulaan, jossa oli sahaukseen ja tervanpolttoon hyvät mahdollisuudet. Se oliko muita ei ole varmaa.
Thomas Gärfeldt laitatti tämän jälkeen maakirjoihin tiedot tapahtuneista, Matti Antinpoika gälden (synon. gulden). Gälden on sanakirjan mukaan suomeksi: "maksaa velkansa, korvata". Samoin tuli maakirjaan Matti Hämäläisen kohdalle, joka siirtyi sittemmin hänen poikansa Hannun (Hans) riville eli Hans Matsson, gälden.
Myöhemmin 1730 perustettiin Ruotsin valtion/kirkon masinoimana Suomeen seurakunnat, jotka ottivat väestön rekisteröinnin tehtäväkseen. Enemmänkin systemaattista verovelvollisten jäljittämistä kuin uskon tarpeita varten. Parikkalan kirkko rakennettiin Antti Parikan (jälkeläisten) tilalle. Ruokolahden väestökirjan tekijä etsi maakirjoista nimiä uuteen rekisteriin ja pyöritteli huonosti ruotsin kieltä osaavana Matti Antinpojan ja Hans Matssonin nimen perässä ollutta gälden (gulden) sanaa ja ymmärsi sen olevan sukunimen ja kirjoitti "suomalaisittain" Keldain. Myöhemmät kirkkojen väestökirjanpitäjät ihmettelivät vähän outoa sointua ja muuttelivat Keltain ja lopuksi Keltanen.
Kirkon väestökirjojen kirjureista huolimatta esim. Antti Parikan pojan Matti Parikan poika Juho Parikka käytti dokumenttien mukaan itse jatkuvasti virallisissa asiakirjoissakin nimimerkkiä JP ja allekirjoitusta Juho Parikka.
Samoin Matti Hämäläisen poika (Hans Matsson Keltanen) käytti Sikiölään muuttaessaan nimeä Hannu Hämäläinen.
Ruotsin valtion ja myöhemmin Venäjän valtion tiukan hallintovallan mukaan kirkonkirjat olivat kuitenkin pyhät ja muuttamattomat. Niinpä Hannu Hämäläisen jälkeläisten piti Sikiölästä muuton ja väestörekisteri-ilmoituksen jälkeen olla taas Keltain nimellä.
Sama viranomaisten yksinvalta lienee pannut Juho Parikan virallisiin kirjoihin Keltaseksi sekä jälkipolvet siitä eteenpäin.
Matti Hämäläisen, hänen poikansa Hans (Hannu) ja edelleen pojanpoikansa Antti lienee olleet "liikekirjeenvaihdossa" mahdollisesti Ruotsissa asuneen Thomas Gärfeldtin / hänen yhtiönsä kanssa ja edustaneet tätä. Kirkonkirjoissa Antin kohdalla merkintä "bolagsman" ja Hansin kohdalla "Läser i book".



Edellä ollutta mielikuvituskertomusta ei tähän asti esiintuodut dokumentit tee tyhjäksi. Kertomushan voi todellisten dokumenttien valossa olla pelkkää kuvitelmaakin. Siinä on kuitenkin kohtia, jotka voisi vahvistaa tai kumota pätevien dokumenttien kaivamisella ja vanhan ruotsinkielen tutkinnalla. Thomas Gärfeldtin arkistot Ruotsissa/Viipurissa antaisivat varmaan melkoisen määrän tietoa auki oleviin asioihin, samoin 30-vuotisen sodan armeijatiedot. Tietolähde kannattaisi mielestäni tutkituttaa asian hallitsevalla.
Onhan mahdollista, että Thomas Gärfeldt on jäänyt hallinto-/liikemieheksi Suomeenkin. Silloin hänellä saattaisi olla tekemistä kenraaliluutnantti Alexander Järnefeltin historian kanssa. Venäjähän pestasi Suomen valloituksen jälkeen suuren osan Ruotsin kruunun virkamiehistä hallinnoimaan Suomea ja armeijaa. Tällöin paras arkistopaikka olisi Viipurin arkistot. Viipurin arkistoista löytyy myös tietoja kruunun veronkantajia varten rakennettavaksi määrättyjen teiden rasitteellisista toteuttajista. Ruokolahti-Rautjärvi alueelle Ruotsin kuningashuone määräsi vuonna 1735 rakennettavaksi 9 kpl erityisiä kyläteitä. V. 1851 tsaarin virkamies Viipurin läänin kuvernööri antoi ukaasin em. teiden valmiiksi saattamisesta ja kunnossapidosta, kun veronkerääjät oli tehneet valituksen.
Antti Parikan pojasta Matista lähtien eteenpäin sukutiedot on Riston työn jäljiltä selvillä eikä ne vaadi tutkimista. Esitysmuotoon saattaminen vaatii työtä ja taitoa, mutta ei muuta sisältöä.

5.11.1999
Pekka Muistonpoika Keltanen

Alkuun.